Marskogens lamm – lampaita ja kaffetta!

Olen itse varttunut maalla, ja vaikka maatilallamme keskityttiin lähinnä metsään ja puuntuotantoon minulla on kuitenkin ollut muutamia lemmikkejä. Yksi koira ja yksi kissa ovat ehkä ne perinteisemmät. Sen lisäksi kesäisin minulla oli mm. ankkoja (jotka tosin kettu nappasi yhtenä vuonna) ja kaksi lammasta yhden kesän verran naapurin laitumilta lainassa. Nytkin tien toisella puolella lähimmät naapurimme ovat lampaita, joten nuo yksinkertaisiksi väitetyt eläimet ovat erityisen lähellä sydäntäni. Tulemme yleensä kumman hyvin toimeen, mistä lie sitten johtuu. Olin siis iloissani kun viimein sain aikaiseksi ajella reilut kolmisenkymmentä kilometriä kotoamme ja vierailla Marskogenin lammastilalla. Punaiset asfaltti- ja soratiet mutkittelivat perille, ja paikka oli hyvin merkitty useammallakin kyltillä. Vanha suunnistajakin löysi siis todella helposti perille ilman ylimääräisiä mutkia ja pummeja.

Täällä saarella, ihan kuin siellä mantereellakin, on koko kevään ja alkukesän kärsitty kuivuudesta. On ollut metsäpaloja ja maanviljelijöillä tuskaista kun mikään ei tahdo kasvaa. Tänään tietenkin sitten juuri oli se päivä kun satoi vettä. Onneksi maalaistyttö ei ole kuitenkaan sokerista tehty. Yleensä laitumilla viihtyvät lampaat ja karitsat sen sijaan taisivat olla, kun löytyivät tänään sisätiloista. Siellä niitä vähän trimmailtiin, ja pääsin kuin pääsinkin sisätiloihin heitä ihastelemaan.

´Marskogens lamm´ (lamm suomeksi on karitsa) -tilalla on oma lihaleikkaamo & -savustamo, makkaranvalmistusta, tilapuoti sekä kahvila. Virallisesti tila on auki kesäkuussa vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00 – 17.00 ja sitten juhannuksesta lähtien aina 5.8 saakka päivittäin kello 12.00 – 17.00. Kuitenkin tuikitavallisena torstaina, lyhyen vierailuni aikana paikalle löysi saksalaisia, amerikkalaisia sekä ruotsalaisia turisteja, eivät olleet tainneet edes ymmärtää tarkistaa aukioloaikoja. Mutta niin vain he saivat nauttia kahvikupposesta ja tilan emännän leipomuksista. Tila tuntuu olevan aukioloajoissaan muutenkin hyvin joustava, joten toukokuussa ja elokuussakin kannattaa rohkeasti soittaa ja sopia vierailusta. Tila on auki kun he vain ovat kotona – ja sitähän he yleensä ovat.

Ann ja Åsmund Sundbergin lihatuotteet ovat tilan pieneen kokoon nähden onnistuneet haalimaan useampiakin palkintoja. Ahvenanmaallahan on se hyvä etulyöntiasema, että täältä on lyhyt matka sekä Manner-Suomeen että Ruotsiin. Niinpä heidänkin tuotteensa ovat voittaneet kilpailuja molemmin puolen merta; Ruotsissa vuonna 2013 pohjoismaisten pientuottajien mestaruuden lämpökäsiteltyjen makkaroiden sarjassa ja  Suomessa heidän kylmäsavustettu lampaanpaisti sekä leikkelemakkara valittiin artesaaniruokien SM-voittajaksi 2016. Täällä ei siis tehdäkään mitä tahansa grillimakkaroita!

Voin vain kuvitella kuinka tämä on ihana vierailukohde kauniina kesäpäivänä; kaffetta ja Ahvenanmaan pannukakkua (niille ketkä siitä nimikkoruuastamme nyt vain tykkäävät – minä kun vielä en ole osannut kantaani päättää), räsymatoilla päällystetyillä penkeillä istumista ja karitsoiden taputtelua. Puodista löytyy muuten mm. Annin itsensä tekemiä koruja, paikallisesti paahdettua kahvia, hunajaa ja tyrnituotteita, sekä tietystä tilan omien lihatuotteiden lisäksi lampaantaljoja ja lankoja. Tännepä taidan raahata jälkikasvunikin vielä tänä kesänä – sen verran oli lampaat ja karitsat söpöjä ja leipomus herkullista!

Marskogens lamm
Landströmsgatan 21, Pålsböle, Ahvenanmaa
Kotisivuille pääset tästä ja FB-sivulle tästä. 


Juttu on tehty yhteistyössä Marskogens lamm -tilan kanssa.