Reseptit

Tyrni – lempimarjani

14.9.2018

Ensikosketukseni tyrniin tapahtui neljätoistavuotiaana. Äitini järjesteli rippijuhliani ja sai jostain ihmeestä päähänsä tehdä jälkiruoaksi tyrnijäädykettä. Minä en edes varmaan tiennyt mitä se tyrni oikein on. Kun sitten maistoin tyrnimehutiivistettä, hyi että kun se oli vahvaa ja pelkäsin mitä ihmeen herkkua siitä edes saisi tehtyä. No, jäädyke vei kielen mennessään ja olin sen jälkeen myytynä tyrnille.

Tyrni on aina minulle ollut luksusmarja. Ei niitä ole ikinä kasvanut siellä missä olen asunut, siis luonnonvaraisesti. Eikä kyllä koskaan omalla pihallanikaan. Kun sitten muutto Ahvenanmaalle koitti parisen vuotta sitten, iloitsin että viimein pääsisin tyrnien kimppuun. Mutta missäs niitä sitten onkaan? Huutelin paikallisten tuttujen perään ja epäröiden sain vastauksia. Halusin kuitenkin löytyy niitä ihan luonnosta. Lähteä tyrnimetsään, vaikka puskissa meren rannalla kasvavatkin. Ja löysinhän minä lopulta. Ja yhtäkkiähän silmäni avautuivat tunnistamaan ja näkemään niitä puskia joka puolella. Oranssi meri oli syyskuussa vastassa kaikkialla.

Joltain sain sitten neuvoksi että niiden poimintaa pitää odottaa kunnes yöpakkaset tulee, silloin ne ovat parhaimmillaan. No en odottanut. Ja se ensimmäinen kesä oli niin pitkä ja lämmin, että kun menin syyskuun alussa poimimaan niin tyrnit vain hajosivat käsiini. Piti kuin silkkihansikkain kerätä. Piikkien keskellä. Lirts lärts ja mehua ruiskui paidalle ja valui kämmeniä pitkin ilkeästi sinne hihan alle. Sain kuitenkin pienen annoksen kasaan. Ja kultaa ne sitten olivatkin. Säästellen niitä käytin tuolta pakkasesta. Olisi ollut ihanteellinen tilaisuus kerätä sellaisella mehustinkerääjällä suoraan mehuksi pulloon. Mutta eihän minulla sellaista ole. Enkä edes piittaa siitä mehusta. Marjoja niiden olla pitää.

Viime vuonna sitten sainkin jo isomman määrän ja tiesin minne suunnata. Tänä vuonna myös suuntasin vanhalle paikalleni, mutta siellä oli joko joku muukin jo ollut tai sitten kuiva kesä oli verottanut saalista. Vähän kuitenkin sain kasaan. Mutta sitten ystävä kutsui pihalleen keräämään. Ja hänellä olikin oiva työväline siihen, putkilo pussiin kiinnitettynä. Niin paljon tuskattomampaa ja nopeampaa. Ihanaa. Ja eilen kun tytär tuli samaisen tutun kyydillä harrastuksistaan, oli hänellä kotiintuomisinaan lähes litra poimittuja tyrnejä minulle. Oi että!

Mites minä sitten käytän niitä?

Säästellen ripottelen turkkilaisen tai kreikkalaisen jogurtin päälle. Pähkinöitä, hunajaa ja tyrniä.

Sitten yksi suosikkini on smoothie. Siihen laitan:

– piimää tai luonnon jogurttia

– tuoretta inkivääriä

– chian siemeniä

– banaania ja

– tyrnejä

Ja ihan ensimmäisistä itsepoimituista tein jäätelöä. Olen saanut ystävältäni reseptin, johon ei tarvita jäätekökonetta. Kermaa ja kondensoitua maitoa (eli tosi terveellistä, heh) ja sitten mitä ikinä haluaa laittaa joukkoon niiden lisäksi. Ekalla kerralla laitoin vähän kinuskikastiketta (kun oli lasten juhlista jämäksi jäänyt) ja niitä tyrnejä. Tyrni tasapainottaa tuota muuten niin ällömakeaa jädeä mahtavalla tavalla kirpeällä maullaan. Tosi hyvää! Ja kyllä minulla nyt on suunnitelmissa kokeilla itsekin sitä jäädykettä. Ja kiisseliä!

Miten sinä käytät tyrniä?

P.S Tiesitkö, että sadassa grammassa tyrniä on 165 mg C-vitamiinia (päivittäinen tarve on 75 mg ja appelsiinissa vastaavasti 100 grammassa on ”vain” 51 mg C-vitamiinia!)!?

  • Reply
    Annukka
    14.9.2018 at 11:00

    Täällä toinen tyrnin ystävä :). Se on mullekin todella se kaikkien luksusmarjojen äiti, jota tosin ostan kaupan pakkasesta ja Kaskein Marjan täysmehuna, jota sitten aamulla vähän lantraan vedellä ja juon tyhjään vatsaan. Aika jytyä on, mutta hyvää 🙂

  • Reply
    Ihana Ahvenanmaani
    21.9.2018 at 09:18

    Tyjyä on, mutta hyvää sellaista! 🙂

  • Reply
    Itovex
    5.5.2023 at 04:05

    order tadalafil 40mg online cialis 5mg price erection problems

Leave a Reply