Yhteiskunta

Vietetäänkö Ahvenanmaalla Suomen itsenäisyyspäivää? Ahvenanmaalainen puku Linnan juhlien puhutuin?

7.12.2018

Vasta tänä vuonna minulla oli tilaisuus paneutua paikalliseen itsenäisyyspäivän viettoon. Edellisinä kahtena vuonna olen joko ollut mantereella tai juhlinut omien tuttujen kesken, enkä ole edes ollut tietoinen miten sitä täällä juhlitaan. Vai juhlitaanko?

Kovasti yritin metsästää tietoa netin ihmeellisestä maailmasta päivän juhlallisuuksista. Etupäässä etsin josko suomenkielisillä olisi omia juhlintoja, mutta muutenkin. Visit Ålandin sivuilla oleva kalenteri ammotti tyhjyyttään tapahtumien saralta. Sen verran sain sitten tietää somen kautta, että Merenkulkumuseoon ja Ahvenanmaan museoon on vapaa pääsy. Suomenkielisten ryhmästä sain tietää suomenkielisten jumalanpalveluksesta ja Ahvenisten (suomenkielisten yhdistys) järjestämästä juhlasta. Lopulta päädyimme siihen, että aamulla leivoimme pipareita, sitten lähdimme Merenkulkumuseoon ja kun mieheni palasi Ruotsista kotiin, söimme juhla-aterian. Monen vuoden tauon jälkeen päätin katsoa illalla Linnan juhlia. Oli jo aikakin opettaa tämä traditio 10-vuotiaalle tyttärelle.

Tänään lehdestä luin, että paikallinen sotaveteraanijärjestö oli pitänyt hienot juhlallisuudet. Siitä tulin iloiseksi. Tämä Ahvenanmaan ja Manner-Suomen viha-rakkaus -suhde välillä ihmetyttää ja välillä raivostuttaakin. Täällä on niin vahvassa oma vahva ahvenanmaalainen identiteetti ja Ruotsi on monessa suhteessa konkreettisesti niin lähellä, että minua ei yhtään olisi ihmetyttänyt, jos Suomen itsenäisyyttä ei olisi oikein missään juhlittu. Toisaalta täällä on suuri prosentuaalinen osuus niitä tämän tai edellisen sukupolven edustajia, jotka ovat muuttaneet tänne mantereelta. Ja vastaavasti Ruotsista muuttaneita on myös paljon. Itse rakastan sitä, että on olemassa vahva kansallinen identiteetti. Ja haluan myös kunnioittaa ahvenanmaalaisten identiteettiä. Museosta vuosia sitten bongasinkin hyvän sitaatin Karl August Bomanssonilta vuodelta 1852. Siinä sanotaan näin;

”Sin egen nationalitet påyrka Ålänningarne eftertryckligt. Frågar man en ibland dem hvad folk han tillhör, så
skall han icke nämna sig Finne eller Svensk, utan fast
och bestämdt Ålänning.”  
– Karl August Bomansson, 1852

 
”Omaa kansallisuuttaan painottavat ahvenanmaalaiset voimakkaasti. Välillä kysyttäessä mihin kansanryhmään he lukeutuvat, ei vastauksena pidä oleman suomalainen tai ruotsalainen vaan vakaasti päättäen ahvenanmaalainen.” 

No mitenkä vahvan ahvenanmaalaisen identiteetin omaavat sitten ajattelevat itsenäisyyspäivästä? Monille se tuntuu olevan ylimääräinen vapaapäivä joulun alla. Mielestäni ´alandmemes´ Instagram-tili kiteytti asian hyvin kuvallaan. Suomalaiset juhlivat itsenäisyyttään kynttilöitä polttaen ja ahvenanmaalaiset risteillen. Kannattaa laittaa tuo Instagram-tili myös seurantaan, itse välillä saan päivän parhaimmat naurut heidän kuvistaan (välillä kyllä harmaita hiuksiakin). 🙂

Entäpäs liputus?

Näitä paikallisia liputussääntöjä etsin kesällä kissojen ja koirien kanssa. Elämäni ensimmäistä kertaa lapsuusvuosien jälkeen meillä on oma lipputanko ja halusin liputtaa. Mutta mitäpäs sanovat liputussäännöt? Ja mistäs ne oikein löytää? Ahvenanmaalla on ollut oma lippu vuodesta 1954 ja täällä kalenterissa on omat liputuspäivänsä (kuten itsehallintopäivä). Haasteeksi osoittautuikin tietää, että liputetaanko täällä sitten niinä liputuspäivinä kuin manner-Suomessa. Entä saako Suomen lipulla liputtaa? Välillä täällä näkee yleisten rakennusten edessä kolmekin lipputankoa; yksi Ahvenanmaan lipulle, yksi Suomen ja yksi Ruotsin. Jouduin kysymään liputusasiasta paikalliselta ystävältäni, joka työnsäkin puolesta näistä jotain tietää. Hänen vastauksensa kesällä minulle oli että eipä täällä liputeta samoja päiviä. Jospa joku osaisi minulle kertoa vielä kunnon lähteen näihin liputussääntöihin?

No lasten kanssapa tehtiin sitten eilen empiiristä tutkimusta ja havainnoitiin ympäristöä matkalla museoon. Todella vähän täällä tunnutaan liputtavan itsenäisyyspäivänä. Todella vähän. Matkalta bongasimme 10 Suomen lippua, 22 Ahvenanmaan ja yhden Ruotsin (!) lipun. Eli yllättävän monta Suomen lippua.

Mitäs muuten olitte mieltä paikallisen sanomalehtemme Nya Ålandin päätoimittajan vanhoista sanomalehdista tehdystä puvusta? Ihastuttiko vai häkellyttikö? Täällä sitä tietenkin on ihannoitu, mutta kyllä YLEn asiantuntijoilta tuli aika tiukkaa palautetta, ettei ihan tainnut sopia kyseiseen juhlaan.

Itsenäisyyspäivänä minulla on aina tapana lukea ote Zacharias Topeliuksen Maamme Kirjasta aterian yhteydessä. Perinteeksi on tullut tehdä aurajuustokiusausta ja graavattua lohta. Laitan tähän loppuun nyt pienen sitaatin siitä ja toivotan erittäin hyvää viikonloppua sinulle! Kyllä olemme etuoikeutettuja kun saamme olla hienon Suomen kansalaisia.

Nytpä ymmärrän sen.

Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen Suomenmaaksi, tahi ruotsiksi nimitän sen Finland, on se kuitenkin aina sama maa. Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kanssa, puhukoot mitä kieltä tahansa. Jumala on monena satana vuotena yhdistänyt heidät samaan kotomaana, samoin lakien ja hallituksen alle. Mitä hyvää tahi pahaa on tapahtunut toiselle, se on tapahtunut toisellekin. He ovat kasvaneet, eläneet ja kuolleet toistensa vieressä samassa ylhäisessä pohjoisessa, saman taivaan alla, tehden samaa kovaa työtä henkensä elatukseksi. Heillä on sama kristinusko, sama opetus, samat oikeudet, samat velvollisuudet, sama etu, sama vahinko, sama vapaus, sama rakkaus ja sama toivo.

Z.Topelius: Maamme kirja

 

Nu förstår jag det.

Detta land är mitt fädernesland. Antingen jag på finskt språk kallar det Suomi (Suomenmaa), eller jag på svenskt språk kallar det Finland, är det dock alltid samma land. Alla dess söner och döttrar bilda ett folk, vad språk de än tala. Gud har i många hundrade år förenat dem i samma hembygd, under samma lagar och överhet. Vad gott eller ont, som har vederfarits den ena, det har ock vederfarits den andra. De hava vuxit, levat och dött vid varandras sida, i samma höga nord, under samma himmel, i samma stränga arbete för livets bärgning. De hava samma kristna tro, samma undervisning, samma rättigheter, samma skyldigheter, samma fördel, samma skada, samma frihet, samma kärlek och samma hopp.

 

Z.Topelius: Boken om vårt land

 

 

Ylimmäinen kuva on kuvakaappaus osoitteesta: www.instagram.com/alandmemes ja puvun kuva on kuvakaappaus Iltasanomien sivuilta. 

 

  • Reply
    Kristiina Kortelahti
    7.12.2018 at 14:48

    Noista liputuspäivistä: liputtaahan saa jos vaikka perheessä on joku merkkipäivä, joten kyllä liputtaisin ihan samoina päivinä kuin mantereellakin. Itsenäisyyspäivänä liputtaisin ehdottomasti Suomen lipulla. Täällähän ei kovin innokkaasti liputeta millään lipulla itsenäiyyspäivänä, mutta sentään siellä täällä näkee jopa Suomen lippujakin. Juhannus on myös sellainen juhla että silloin mielestäni kuuluisi liputtaa Suomen lipulla, onhan se virallisestikin Suomen lipun päivä. Se, että täällä usein vedetään tuo Ruotsin lippu salkoon on mielestäni aika käsittämätöntä. Jos se tehdään sen vuoksi että Ruotsi on naapurimaa, niin missä ovat sitten Norjan, Viron ja Venäjän liput?

  • Reply
    Ihana Ahvenanmaani
    7.12.2018 at 14:53

    No juuri tämähän se on, että kun voi itse määrittää koska liputtaa (kukas sen tietää mitä merkkipäivää kukin viettää). Ja olen samaa mieltä, että juuri noina päivinä liputtaisin Suomen lipulla! Ruotsin lippua en kanssa ihan ymmärrä, vaikka meidän perheessä kansalaisia neljä onkin. 🙂
    Ja siis sitä en ymmärrä, että miksei löydy kunnon liputusohjeistuksia helposti mistään?

  • Reply
    Kristiina Kortelahti
    7.12.2018 at 14:59

    Kiitos muuten tuosta instagram tilistä. Se on ihan mahtava. Nauroin yksikseni!!!!!!

  • Reply
    Ihana Ahvenanmaani
    7.12.2018 at 18:20

    Eikö?!?
    Mitäs muuten pidit Åland-puvusta?

  • Reply
    Auxknj
    4.5.2023 at 22:32

    purchase tadalafil online cheap order cialis sale cheap erectile dysfunction pills

Leave a Reply