Synttärihumua ja uimakoulua 17 asteisessa vedessä

Huhheijaa. Niin se vain kului parisen viikkoa yhdessä hujauksessa. Lapset ovat käyneet uimakoulussa, täällä on käynyt paljon vieraita ja nyt olemme nauttineet helteistä. Uimakoulussa oli tosiaan toisena viikkona kuin syksy välillä; jotkut aikuiset istuivat talvitakit päällä rannalla, osa lapsista leikki syysulkovaatteissa, vesi oli 17 asteista ja pohjoistuuli erittäin kovaa. Jonain päivänä ei käyty lainkaan uimassa ja tytärkin sairastui pariksi päiväksi (kun ei ollut lähelläkään syysvaatepukeutumista..). Vähän eri kuin mantereella aikanaan. Mutta nyt on helteet taas! Sää täällä voi vaihdella laidasta laitaan muutamassa tunnissa, vielä enemmän päivissä.

10 vuotta sitten olin viimeisilläni raskaana kesähelteillä kesä-heinäkuun vaihteessa. Silloin oli kuuma, aivan kuten parina viime päivänäkin. Ja 7 vuotta sitten olin viimeisilläni raskaana kesäkuun lopulla. Molemmilla kerroilla oli sama laskettu päivä kesäkuun lopulla (joka vielä kihlapäivämmekin). Seitsemän vuoden ajan on siis juhlittu sekä kesäkuussa että heinäkuussa, lapset saivat sentään omat juhlakuukautensa. Alkuun oli helppoa yhdistää nämä juhlat, mutta nykyään kun on kaverisynttäreitä niin menee useammaksi juhlimiseksi.

Meillä ei ole oikeastaan kuin ensimmäisiä synttäreitä, ja sitten niitä kolmansia (3v ja vastasyntynyt) yhdessä kastepäivän kanssa kanssa juhlittu niin, että olisi sukulaisia molemmilta puolilta juhlissa. Mieheni kun on Etelä-Ruotsista ja omaan lapsuuden perheeseeni ei kuulu enää kuin äitini, joka ei ikänsä puolesta aina edes jaksa matkustella. Juhlissa harvoin on siis ollut sitä ”normaalia” tukiverkostoa, lähinnä kummeja ja ystäviä. Kummitkin kun ovat missä milloinkin asuneet; Ruotsissa, Nuorgamissa ja Australiassa mm.

Tänä vuonna näitä päiviä on nyt täällä Ahvenanmaalla juhlittu erittäin ripotellen; Pojan oikeana päivänä oli aamuherätys meidän perheen kesken. Sitten siitä muutaman päivän päästä 74-vuotias äitini saapui Ahvenanmaalle elämänsä ensimmäistä kertaa muiden sukulaisten kanssa, siinä sumakassa lapset saivat lahjoja. Lauantaina oli 7-vuotiaan kaverisynttärit, mutta koska hän ei montaa halunnut kutsua ja kesäsynttäreiden haaste on matkustelevat kesälomalaiset, niin ainoastaan yhden kaverin perhe pääsi vain paikalle. Sunnuntaina oli sitten 10-vuotiaan kaverisynttärit; ja miten he jo ovatkaan fiksuja ja suuria neitoja. Ihania ja rauhallisia pöytäkeskusteluja, viime vuonna vielä vauhdilla rohmuttiin syömiset ja juostiin seuraavaan asiaan. Nyt he istuivat reilun tunnin pöydän ympärillä jutellen niitä näitä. Minä istuin rauhassa sohvalla kahvia juoden – kukapa olisi uskonut että tämäkin aika tulee. Ihania tyttöjä. Maanantaina saapui yksi kummitäti ja sitten eilen oli vielä 7-vuotiaan yksi toinen kaveri käymässä ja juhlimassa. Nyt voisi sanoa että marenkijäätelökarkkikakkua ei tee hetkeen enää mieli. Enkä tiedä annanko heidän toivoa sitä ensi vuonna.

Vieraita on siis viimeisen reilun viikon aikana ollut mantereelta pariinkin otteeseen. Laitan niisä erikseen postausta, että mitä on näytetty ja missä käyty. Uusia vinkkejä on tiedossa.

Muuten täällä on ollut ihanan kesäistä – todella tyyntä jo useampana päivänä ja mittarin lukemat ihanasti  plussalla. Kyllä on tämän viikon pyöräilijöillä ollut ihanat polkemissäät. Ainoastaan tämä kuivuus on jotain todella kauheaa. Itse olen maalta, ja mietin aina ensimmäisenä näitä sääasioita maanviljelijöiden kannalta. Taidanpa kirjoittaa siitäkin erikseen. On se sen verran tärkeä asia. Mustikat ovat jo kypsiä (ja metsämansikat), joskin hyvin pieniä kuivuuden takia. Olin kuitenkin yllättynyt että niitä ylipäätään on kasvanut. Niin kauan kun vedenkäyttöä ei rajoiteta (se saattaa olla tiedossa, vesirajat uhkaavat) niin meillä on tehty seuraavaa; meidän pojat nimittäin ostivat lahjarahoilla elämänsä ekat vesipyssyt ja saivat vielä vesi-ilmapalloja lahjaksi niin sitä vaan voi arvata miten iltapäivät ovat pihallamme kuluneet.