Yhteiskunta

Mitäs tänään syötäisiin? Omavaraisuudesta sekä ruokavinkkejä

1.4.2020

Otsikon kysymys on varmaan ollut ajankohtainen lapsiperheissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella. Töiden ja koulun siirtyminen kotioloihin on tarkoittanut myös sitä, että nyt ruokaa ostetaan enemmän, sitä laitetaan enemmän ja tiskikone pyörii lähes taukoamatta. Ideoita ruoanlaittoon ja resepteihin vaihdellaan kovaa tahtia sosiaalisessa mediassa. 

Olen vuosia murehtinut sitä, että Suomen (ja Pohjoismaiden) maataloutta ollaan oltu ajamassa alas. Vuonna 2000 Suomessa oli maatiloja 78 000, vuonna 2017 niitä oli enää 50 500. Hurja muutos! Vuositahti tilojen lopetukseen on kolmen prosentin luokkaa, kotieläintiloilla luku on suurempi. Lisää voit lukea tästä Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista. Olen monta kertaa miettinyt, että mitä tapahtuisi, jos Suomi joutuisi sellaiseen kriisiin, että vienti ja tuonti pysäytettäisiin. Kuinka kauan Suomi pärjäisi omavaraisuudellaan? Skenaario on varmasti monesta liioiteltua, mutta mielestäni se ei ole mahdoton. Viimeistään koronan erittäin nopea, koko maailmaa mullistanut, leviäminen toimenpiteineen on osoittanut, että maailmanlaajuinen kriisikin on mahdollista. Jos etsin kaikista näistä viime päivien tapahtumista jotain hyvää, niin luulen, että nämä tapahtumat ovat herättäneet juuri omavaraisuutemme suhteen. Ja nythän tilanne on vielä hyvä, rahti liikkuu maasta toiseen jolloin emme ole vain oman ruokatuotantomme varassa. Toivon, että nyt jos koskaan (viimeistään) maanviljelijät voisivat saada osakseen ansaitsemansa arvostuksen! Tässä vielä vinkki Maaseudun Tulevaisuuden oivaan kolumniin samasta aiheesta. 

Täällä Ahvenanmaallakin on maakuntahallitus moneen kertaan vakuuttanut, että ruokaa kyllä riittää. Ja niin riittääkin! Silti se on saanut meidät toimimaan hamstraajan tavoin. Olin jo ajatellut tämän ilmiön hellittäneen, mutta niin vain jäi eilisellä kauppareissulla sämpyläjauhot, makaronit sekä tomaattimurska ostamatta. Vessapaperia onneksi vielä on – vaikka monien viikkojen ja kuukausien lähetysmatkani syrjäisillä seuduilla ovat kyllä opettaneet, että vessapaperi on luksus, jota ilman miljoonat ihmiset elävät tänäänkin.. Ei siis mennä paniikkiin!

Olemme aina suosineet kotimaista ruokaa. Täällä Ahvenanmaalla se siis tarkoittaa ennen kaikkea ahvenanmaalaisia tuotteita, ja sitten suomalaista ja ruotsalaista ruokaa. Sinänsä hassuahan on se, että ruotsalaiset tuotteet ovat usein matkanneet lyhyemmän ajan ja matkan tänne meille kuin suomalaiset. Niillä usein on siis matkan suhteen lyhyempi hiilijalanjälki. Tosin täytyy kyllä myöntää, että hieman itseäni häiritsee se, että vaikkapa ahvenanmaalainen kevytmaitolitra täällä maksaa puolisen euroa enemmän kuin mantereen ruokakaupasta ostettuna. Sitä on kuluttajana ja paikallisen ruoan kannattajana vaikeaa ymmärtää. Mutta se kuulemani mukaan perustuu ylijäämän myyntiin (fakta ei tosin täysin tarkistettu). Tämä pitäisikin selvittää ihan oikeasti.

No mitäs sitten syötäisiin?

Meillä siis tilanne on se, että 4-5 kertaa päivässä ruokapöydässä on koko ajan viisi henkeä paikalla. Mieheni tekee töitä etänä (matkustaminen Ruotsiin on erittäin hankalaa tällä hetkellä, vaikka siellä vielä työpaikka eli koulut ovatkin auki) ja kolme lastamme käyvät koulua kotoa käsin. Kasvavat, ja erittäin energiset, lapset syövät siinä missä aikuisetkin. Olen pyrkinyt tekemään kerralla suurempia määriä ruokaa, jotta sitä riittäisi seuraavallekin päivälle, mutta usein onkin käynyt niin, että ruokaa ei riitä enää kaikille seuraavaksi päiväksi. Keittoja on ollut helppo kuitenkin jatkaa seuraavana päivänä aineita lisäämällä. Syömme paljon kasvisruokaa, aikanaan olimme koko perhe kasvissyöjiä. Tällä hetkellä vanhin lapsista on kasvissyöjä, joten jos teen liharuokia, sovellan aina hänelle oman version.

Ruoanlaittajana olen sellainen fiiliskokki. En ikinä katso reseptejä ja kaupassakin saan ideoita tuotteita ja ainesosia näkemällä. Usein ostan siis peruselintarvikkeita ja lisäksi muutamaan ruokalajiin tarkoitettuja erikoisempia aineksia. Kotona usein päätän vasta hetkeä aikaisemmin, että mitä ruoaksi juuri tällä kertaa laitan. Olen aivan samanlainen vaatteiden suhteen – en ikinä pysty päivää aikaisemmin päättämään seuraavan päivän asuani. Enhän voi tietää, miltä minusta aamulla tuntuu. Erityisherkkyys ja improvisoiva luonteeni näyttäytyy vahvasti näiden asioiden parissa. Toisaalta olen sitten taas hyvinkin järjestelmällinen, olen toiminut projektisihteerinä useammissa tapahtumissa ja osaan sen homman ja kokonaiskuvan hahmottamisen aika hyvin. Ehkä näiden yhdistelmä, improvisaatio ja kokonaiskuva, onkin salaisuus siihen, että meillä ei käytännössä koskaan heitetä mitään ruokaa pois. Keksin ruoantähteistä tai jäljelle jääneistä ainesosista aina uusia ruokia. En voi sietää ruoan heittämistä. Yksi eniten minua suututtava asia on laivojen aamupalabuffeteissa ruokiaan jättävät aikuiset!!! Sanon aina lapsillekin, että mieluummin hakevat kymmenen kertaa lisää kuin jättävät ruokaa. Olen nähnyt slummeissa ja muissa ankeissa oloissa, mikä arvo ruoalla on, enkä voi ymmärtää, miten me täällä länsimaissa tuhlaamme ruokaa! Ihan nytkin hiillyn tästä asiasta. Ostan myös paljon alennustuotteita, ruoka usein on hyvää useamman päivän siihen merkityn päivämääränkin jälkeen. 

No sitten niitä vinkkejä!

Eli näitä ruokalajeja meillä on syöty:

Punaviinimarjoista tehtyä vispipuuroa (Toimii samalla tavoin kuin puolukka. Tein ison kattilan lounaaksi ja siitä jäi juuri sopivasti seuraavan päivän välipalaksi.)

Tonnikala-paprika-fetajuustopizza

Jauhelihapizza (Paistoimme ison paketin jauhelihaa, josta osa pizzaan ja osa laatikkoon ja vielä loput keittoon.)

Makaronilaatikko

Jauhelihamakaronilaatikko

Kasvis-, jauheliha- ja kanakeitto (Tein ison kattilan kasviskeittoa – siis perunoita, porkkanoita, parsakaalia, sipulia jne. Erotin siitä pieneen kattilaan päivän annoksen verran ”keittopohjaa”, johon lisäsin makaronilaatikon ja jauhelipizzan jälkeiset jauhelihat. Söimme siis päivä 1. kasviskeittoa (tytär) ja jauhelihakeittoa (me muut). Seuraavana päivänä otin kasviskeittoa pieneen kattilaan tyttären annoksen verran ja loppuun sitten lisäsin paistetut kanasuikaleet. Lisäsin myös hieman kasviksia, mm. pakastepapuja. Näin siis tytär söi kasviskeittoa kahtena päivänä ja me toiset söimme jauhelihakeittoa ja kanakeittoa. 

Pinaattikeitto + keitetyt kananmunat (omatekemä, helppoa ja parempaa)


Helmipuuro + marjakiisseli (Kiisseliä tein omista marjoista ja ISON kattilan, niin siitä riitti vielä kahdeksi välipalaksikin)

Riisipuuro


Mannapuuro + kiisseli

Linssikeitto (Tätäkin syötiin kahtena päivänä. Kuullota pari sipulia, lisää loppuvaiheessa kuullotusta kurkumaa, currya ja tuoretta inkivääriä. Vettä ja kasvisliemikuutio, suolaa, pippuria ja punaisia linssejä 1-2 pakettia. Ruokakermaa. That´s it!)

Aurajuustoperunakiusaus + kalapyörykät 


Hernekeitto


Uunipannari 


Pannaripizza

Lätyt (Meillä näitä syödään välillä ruotsalaiseen tapaan ihan ateriana.. Ensin juustotäytteinen ja sitten hillolla.)


Perunamuussi + falafelit


Karjalanpaisti


Spagetti + kastike (usein tomaattipohjainen kasviskastike)


Uunijuureksia + pestolohi


Halloumhampurilaiset + bataattiranskikset (Hampurilaiset Reissumiehen tosi tummaan tehtyinä.)



Intialaista kanapataa (kasvispataa) + riisi + luonnonjogurtti + Naan-leipä

Pinaattipasta (Paistan sipulia ja siemeniä pannulla, sitten kun ne ovat saaneet väriä niin lisään vettä ja pinaatit ja valkopippuria, suolaa ja ruokakermaa. Lisään löysän seoksen sitten keitettyyn pastaan.)

Vaihtelua salaattiin olen saanut näin: papusekoitus + raejuusto + purjosipulia

Viikonlopuksi on nyt odottamassa makkarat ja peruna- ja punajuurisalaatti nuotiolla grillaamista. Kasvismakkaroista puolet aion käyttää nakkikeiton tekemiseen.

Eilen pyysin vinkkejä tuolla Instagramin puolella, niiden pohjalta ajattelin tehdä tässä joskus seuraavia:

Lohipasta
Tonnikalalasagne
Tortilloja
Kanapastavuokaa

Lisäksi tänään olen keitellyt mehuja pakkasen marjoista.
Mitäs vinkkejä teillä olisi antaa tähän ruokapolitiikkaan?

  • Reply
    Anonyymi
    1.4.2020 at 12:03

    Kuvassa näkyvä avenanmaalainen hunaja on parasta! Ostan aina sitä kun käyn Ahvenanmaalla. Mantereen kaupoista en ole sitä löytänyt 🙁

  • Reply
    Kristiina Kortelahti
    1.4.2020 at 12:06

    Vinkkejä en osaa antaa kun kahden hengen taloudessa eletään. Mutta tuollaista punaisista viinimärjoista tehtyä vispipuuroa tein aina lasten ollessa pieniä. Meillä oli silloin omia viinimarjapensaita.
    Me ei olla vielä kauhean paljon ryhdytty ahvenanmaalaisia elintarvikkeita käyttämään, vaikka ehkä pitäisi. Mm. kananmuniksi ostetaan aina S-marketista saatavia isoja kananmunia. Ja kun nuo muut kotimaiset tuotteet ovat melkein poikkeuksetta edullisempia kuin täkäläiset, niin kyllä valitaan sitten niitä.
    Mukavaa kevään odotusta! Täällä toimii bokashi täysillä ja bokashinestettäkin on jo saatu. Sepä mainiota lannoitetta! Tuli vielä mieleen, että meilläkin syödään kesäisin usein ruoaksi täytettyjä lettuja. Ne ovat siitä mukavia että kaikki tykkäävät ja jokainen saa laittaa sitä täytettä mistä tykkää.

  • Reply
    Ihana Ahvenanmaani
    1.4.2020 at 12:16

    No siinäpä olisi kyllä oiva markkinarako! Tuo kuvassa saatu hunaja on saatu tutuilta, he valmistavat hunajaa. Se on niin suussasulavaa!

  • Reply
    Ihana Ahvenanmaani
    1.4.2020 at 12:18

    Kananmunien kohdalla kyllä välillä itsekin ostan mantereen munia, ostetaan aina vapaan kanan munia, ja niitä ei aina saa ees ahvenanmaalaisina, tai sitten hinta on tosi korkea – riippuu niin kaupasta. Nyt on piimää kanssa ostettu mantereen versiona, kun paikallista ei ole ollut. En tiedä, että ovatko kokonaan lopettaneet valmistuksen?
    Ja onhan se kovin ärsyttävää, että suomalaiset tai ruotsalaiset tuotteet ovat halvempia kuin ahvenanmaalaiset.. kyllä se kirpaisee.
    Kiva kuulla bokashista, luinkin blogistasi ja rupesin miettimään, että pitäisikö meillekin hommata.. Meillä kanssa vaan tuota biojätettä tulee kauheat määrät, kun olen kahvin suurkuluttaja ja syödään niin paljon kasviksia. Oma kompostori on pihalla.
    Ihanaa päivän jatkoa!

  • Reply
    Agnieszka Mikołajczyk
    1.4.2020 at 15:16

    Kauniita kuvia ruokien muodossa. Backpoolissa kaupoissa ei ole tyhjiä tiloja.

  • Reply
    Lasten ja hellan välissä
    1.4.2020 at 16:33

    Heippa. Hyviä ruokia olet kokkaillut:) jos haluat lisää vinkkejä blogissani on joka viikolle Ruokalistaa… meillä 5 henkinen perhe ja kokkailen paljon.. syömme 5 ateriaa päivässä 🙂 mukavaa arkea sinne!

  • Reply
    sami niilola
    1.4.2020 at 20:19

    Vau mikä lista . Nälkä tuli.

Leave a Reply